Hygieniapassi on pieni osa laajempaa kokonaisuutta
Hygieniapassin tarkoitus on lisätä yleisen hygieniasairauksien jäljittävyyttä sekä varmistaa elintarviketeollisuudessa työskentelevien ihmisten perustiedot hygieniasta. Tällä pyritään vähentämään hygienian puutteesta, vääristä työskentelytavoista ja menetelmistä aiheutuvia tartuntatauteja.
Ajankohtaista aina -mutta erityisesti tällä hetkellä kun corona-viruksesta johtuen esimerkiksi hyvä käsihygienia on lähes jokaisen ajatuksissa.
Hygieniaosaamistodistus, tunnetummalta nimeltään hygieniapassi, on todistus henkilön hygieniaosaamisesta. Hygieniapassi perustuu 1. maaliskuuta 2006 voimaantulleeseen elintarvikelakiin.
Käytännössä viranomaisella ei ole hygieniapassin osalta valvontajärjestelmää - vaan elintarvikealalla toimivan yrityksen on itse valvottava ja varmistettava hygieniapassin olemassa- ja voimassaolo työntekijöidensä osalta.
Tarkoituksena on, että jos tartuntatauti ilmenee, voidaan jäljittää oliko työntekijöillä hygieniapassia vai ei ja sen jälkeen oliko hygieniassa tai ruoanvalmistuksessa puutteita.
Hygieniapassi kunnossapitotoiminnassa
Kansainvälinen elintariketurvallisuusstandardi BRC ja siihen liittyvä HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points, vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet) - järjestelmä edellyttävät, että esimerkiksi kunnossapitotoimintaan liittyvät hygieniariskit on tunnistettu ja että niiden hallintapisteet on määritelty.
Mytös Elintarvikelaki (23/2006) edellyttää, että elintarvikealan toimijan on laadittava ja
toteutettava omavalvontajärjestelmä. HACCP-järjestelmä on osa
omavalvontajärjestelmää.
Relevantteja kysymyksiä tähän liittyen, kunnossapitoa koskevien, ovat esimerkiksi:
- Miten varmistetaan ja valvotaan, että oman henkilöstön hygieniaosaaminen on kunnossa
- Miten varmistetaan, että ulkopuolisten kunnossapitotoimijoiden hygieniaosaaminen on kunnossa
- Miten varmistetaan, että huollot suoritetaan voimassa olevia ohjeita noudattaen
- Miten voidaan todentaa, että näin on tehty?
- Miten voidaan todentaa, että tuotantolinjat on tarkastettu toimenpiteiden jälkeen ennen tuotannon käynnistämistä?
Hyvä kunnossapitojärjestelmä nivoutuu yhteen omalvalvontajärjestelmän kanssa siten, että esimerkiksi BRC tai HACCP-auditoinnteissa voidaan suoraan kunnossapitojärjestelmän kautta todentaa, että kunnossapito on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Vastaavasti kunnossapitojärjestelmän kautta voidaan jäljittää töiden suorittajat ja näiden pätevyys (hygieniapassi, laitekohtainen koulutus jne.)
Mikäli organisaatio toimii vielä laajasti kynä- ja paperimenetelmällä, mitä tulee kunnossapidon dokumentointiin, olisi sen syytä vakavasti harkita siirtymistä täysin sähköiseen kunnossapitojärjestelmään. Kun kunnossapitojärjestelmään integroidaan myös muita elintarviketurvallisuuden kannalta tärkeitä tietoja, se muodostuu vielä arvokkaammaksi järjestelmäksi siksi, että se osaltaan tukee esimerkiksi BRC standardin mukaisen toiminnan vaivatonta toteuttamista.
Käytännössä säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa - sekä hermoja - kun esimerkisi auditointeja ei tarvitse jännittää vaan tiedetään, että oma toiminta vastaa sitä, mitä sen tulisikin vastata. Todennettavasti.
