Työmaakohtaisella kalustosuunnittelulla hallitset yhdessä näkymässä kaikki kalustotarpeet - työmaakohtaisesti. Kalustokohtaiset varaukset on helppo hallita visuaalisessa kalenterinäkymässä ja siksi on tärkeää, että kaikki kalustotarpeet huomioidaan ja suunnitellaan työmaittain jo työmaasuunnittelun vaiheessa. Näin toimimalla kalustotarpeet suunnitellaan työmaatasolla, jolloin tiedetään tulevat kalustotarpeet työmaittain sekä yritystasolla. Tämä tukee kokonaisvaltaista kalustonhallintaa, sillä näin todellinen tarve saadaan läpinäkyväksi ja se kytkeytyy osaksi kalustonhallintaan sekä tuleviin investointitarpeisiin.
Kun kalustosuunnittelua tehdään työmaakohtaisesti, nähdään esimerkiksi
Työmaakohtaiset näkymät:
- Mitä kalustoa on työmaalle varattu
- Kalustovarauksien sisäiset kustannukset
- Aikataulut kalustokohtaisesti
- Missä kalusto on ollut ja missä se on juuri nyt
- Missä kaluston tulisi seuraavaksi olla
- Minne kalusto on varattuna seuraavan 6 kk:n ajan
Kalustosuunnittelu tukee kokonaisvaltaista kalustonhallintaa ja resursointia
Hallinta ja suunnittelu ovat kaksi eri asiaa. Usein kalustonhallinnasta puhuttaessa unohdetaan kaluston käytön suunnittelu - on kaksi eri asiaa vain hallita kalustoa (huollot yms.). Kokonaisvaltaisen kalustosuunnittelun ja kalustonhallinnan ansiosta, voidaan tarkallakin tasolla arvioida tulevat kalustotarpeet jopa seuraavan vuoden ajaksi. Visuaaliset näkymät auttavat kertomaan todellisen tarpeen jopa kalustokohtaisesti. Jos kaluston varauspalkit ovat tyhjänä, niin on hyvä arvioida kalustonmäärää ja tarvetta ryhmäkohtaisesti.
Työmaakohtainen kalustolaskutus ja raportointi
Suunnittelemalla etukäteen kalustonkäyttöä, voidaan laskea tulevat kalustokustannukset per työmaa tai muu käyttökohde. Luomalla kalustolle valmiit sisäisen laskutuksen hintalistat, pystytään luomaan työmaatasolla kalustokohtainen laskutusaineisto, joka perustuu todelliseen aikaan (kauanko kalusto on ollut kohteessa). Tämä tuo uuden ulottuvuuden kalustonkäyttämiseen, sillä jokainen pystyy optimoimaan omaa kalustonkiertoaan sekä kalustosta syntyviä kustannuksia. Hyvällä työkalulla pystytään suunnittelemaan tarkemmin kalustonkäyttöä.
Kaluston käytöstä kannattaa jyvittää kustannuksia päiväkohtaisella tasolla työmaakohtaisesti, koska se motivoi työmaapäälliköitä kierrättämään kalustoa tehokkaasti. Kukaan ei halua ottaa työmaalleen turhia kalustokustannuksia, jolloin siitä syntyy aito motivaatio kierrättää kalustoa eteenpäin. Näin toimimalla kalustonkierto nopeutuu eikä kalusto jää työmaille lojumaan ilman käyttötarkoitusta. Tämä tarkoittaa yritystasolla pienempiä kalustokustannuksia, sillä tehokkaampi käyttöaste mahdollistaa sen, että pienemmällä kalustomäärällä saadaan enemmän aikaiseksi.
Kokonaiskuva kalustosta
Kaiken tämän perustaksi tarvitaan kunnollinen työkalu, joka tukee kalustonhallintaa sen isossa merkityksessä. Kaikkien tulee sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, mutta työkalu viime kädessä mahdollistaa tämän kaiken. Muuten kalustonhallinta jämähtää helposti vanhoihin toimintatapoihin, jos sitä yritetään työkaluilla, jotka eivät ole siihen suunniteltuja.
Tästä syystä on tärkeää luoda tätä ajatusta tukevat toimintatavat organisaatioon, jotta hyödyt realisoituvat. Kustannuksien jyvittäminen sinne missä kustannukset syntyvät ja varmistetaan, että kaikilla kalustonhallintaan liittyvillä ihmisillä on ajantasainen kokonaiskuva omasta näkökulmastaan:
- Työmaapäälliköitä kiinnostavat oman työmaansa asiat
- Kalustopäällikköä kokonaiskuva
Tällä tavoin jokainen pystyy optimoimaan oman osuutensa ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla – optimoidusti ja kustannustehokkaasti.
Katso lisää Spotilla kalustonhallinnasta täällä tai paina alla olevaa painiketta.
