Kunnossapidossa oikeiden mittareiden käyttäminen on ratkaisevan tärkeää kunnossapidon onnistumisen arvioinnissa. Tässä blogissa käsittelemme yksinkertaisia mittareita, joita jokainen organisaatio voi hyödyntää kunnossapidon mittaamisessa ja onnistumisen arvioinnissa
Kunnossapitokustannuksien läpinäkyvyys on tärkeää varmistaa, jotta rahat ja työaika käytetään oikein ja tehokkaasti. Oikeiden mittareiden käyttö auttaa organisaatiota seuraamaan kunnossapitotoiminnan tehokkuutta ja varmistamaan, että kunnossapidon johtaminen onnistuu mahdollisimman hyvin.
Tässä blogissa keskitymme yksinkertaisiin mittareihin, joita organisaatio voi käyttää kunnossapidon onnistumisen mittaamisessa. Näiden mittareiden avulla organisaatio voi arvioida kunnossapidon tehokkuutta ja varmistaa, että se edistää kunnossapidon kehittämistä.
1. Mittareiden tärkeys kunnossapidon onnistumisen arvioinnissa
Mittareiden käyttö on tärkeää kunnossapidon onnistumisen arvioinnissa, koska se mahdollistaa objektiivisen ja systemaattisen arvioinnin. Mittareiden avulla organisaatio voi seurata kunnossapitotoiminnan tehokkuutta. Ilman mittareita kunnossapidon arviointi voi perustua ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteisiin.
Mittareiden avulla organisaatio voi myös asettaa konkreettisia tavoitteita kunnossapidon tehokkuudelle. Tavoitteiden asettaminen auttaa kunnossapitoa keskittymään oikeisiin asioihin. Mittareiden avulla seurataan tavoitteiden edistymistä ja tunnistetaan mahdolliset ongelmat, joita tulee ratkaista.
Hyvät mittarit ovat myös tärkeitä kunnossapidon onnistumisen mittaamisessa, koska ne mahdollistavat vertailun eri ajanjaksojen välillä. Vertailu eri ajanjaksojen välillä auttaa organisaatiota tunnistamaan mahdolliset trendit ja muutokset kunnossapitotoiminnassa. Hyvät mittarit voivat myös auttaa organisaatiota tunnistamaan ongelmakohdat, joilla kunnossapitotoimintaa on parannettava, jotta organisaatio voi saavuttaa tavoitteensa.
2. Kunnossapidon mittarit
On olemassa useita mittareita, joita organisaatio voi käyttää kunnossapidon tehokkuuden mittaamiseen. Yleisimpiä mittareita ovat käytettävyys, luotettavuus, suorituskyky ja kustannukset.
• Käytettävyys mittaa sitä, kuinka paljon aikaa laitteisto on ollut tuotantokäytössä verrattuna siihen, mikä on sen maksimi tuotantoaika.
• Toimintavarmuus ja luotettavuus mittaa sitä, kuinka hyvin laitteisto toimii ilman häiriöitä.
• Suorituskyky mittaa sitä, kuinka hyvin laitteisto suorittaa tehtävänsä.
• Kustannukset mittaa sitä, kuinka paljon organisaatio käyttää rahaa kunnossapitoon.
Mittareiden valintaan vaikuttaa organisaation tarpeet ja tavoitteet. Esimerkiksi organisaatio, joka panostaa erityisesti tuotannon jatkuvuuteen, voi keskittyä käytettävyyden mittaukseen. Organisaatio, joka pyrkii vähentämään kustannuksia, voi keskittyä kustannusmittareiden käyttöön.
Organisaation kannattaa valita mittarit, jotka parhaiten tukevat sen liiketoimintaa ja tavoitteita.
Mittareiden käyttö ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan niiden avulla tulee tehdä järkeviä päätöksiä kunnossapitotoiminnan parantamiseksi. Mittareiden tuloksia tulee analysoida ja tulkita huolellisesti, jotta organisaatio voi ymmärtää, missä se onnistuu ja missä se tarvitsee parannuksia.
Mittareita kannattaa olla sopiva määrä suhteutettuna toiminnan laajuuteen. Alussa voidaan mitata esimerkiksi vain kunnossapidon työtunteja vikakorjauksien ja ennakkohuoltojen osalta.
Käytettävyyteen liittyviä mittareita ovat esimerkiksi laitteiden käyttöaste ja vikojen määrä. Laitteiden käyttöaste kertoo, kuinka paljon aikaa laitteet ovat olleet käytössä suhteessa niiden käyttöaikaan. Vikojen määrä mittaa sitä, kuinka monta vikaa on havaittu tietyssä ajanjaksossa. Käytettävyyteen liittyvien mittareiden avulla organisaatio voi arvioida, ovatko laitteet olleet käytössä riittävästi ja onko niiden toimintavarmuus ollut hyvä.
Toimintavarmuuteen liittyviä mittareita ovat esimerkiksi huoltotoimenpiteiden määrä, korjausaikojen kesto ja ennakoiva huolto. Huoltotoimenpiteiden määrä mittaa sitä, kuinka monta huoltotoimenpidettä on tehty tietyssä ajanjaksossa. Korjausaikojen kesto mittaa sitä, kuinka kauan laitteet ovat olleet poissa käytöstä korjausten takia. Ennakoiva huolto taas tarkoittaa huoltotoimenpiteitä, jotka tehdään ennen kuin laitteissa ilmenee vikoja. Toimintavarmuuteen liittyvien mittareiden avulla organisaatio voi arvioida, ovatko huoltotoimenpiteet olleet riittäviä ja onko laitteiden toimintavarmuus ollut hyvä.
Kustannuksiin liittyviä mittareita ovat esimerkiksi työtuntien määrä, varaosakustannukset ja kunnossapidon kustannukset yhtä laitetta tai tuotantolinjaa kohti. Kustannuksiin liittyvien mittareiden avulla organisaatio voi arvioida, ovatko kunnossapitokustannukset hallinnassa ja mihin kunnossapidon työaika menee.
Kokonaisuudessaan kunnossapidon tehokkuuden ja kustannusten arviointi edellyttää monipuolista mittaristoa ja helppokäyttöistä kunnossapidon järjestelmää, jonka avulla organisaatio voi kerätä, analysoida ja raportoida kunnossapidon tietoja.
3. Kunnossapidon kustannusmittarit
Kustannusmittarit ovat tärkeitä kunnossapidon onnistumisen arvioinnissa, sillä ne auttavat organisaatiota ymmärtämään, kuinka paljon kunnossapito maksaa ja mistä kustannukset syntyvät. Kustannusmittareita käyttämällä organisaatio voi tunnistaa mahdollisuuksia kustannussäästöihin, joka voi olla tärkeää esimerkiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa.
Kustannusmittareita käyttäessään organisaation tulee ottaa huomioon eri kustannuslajit. Yleisesti käytettyjä kustannuslajeja kunnossapidossa ovat ennakoiva kunnossapito, korjaava kunnossapito ja varaosakustannukset. Ennakoivalla kunnossapidolla tarkoitetaan sellaista kunnossapitotoimintaa, joka tehdään ennakoivasti ennen kuin laitteessa ilmenee ongelmia. Korjaava kunnossapito taas tarkoittaa sitä, että laitetta korjataan vasta kun siinä ilmenee vika tai ongelma. Varaosakustannukset puolestaan ovat kustannuksia, jotka syntyvät varaosien hankinnasta.
Kustannusmittareiden avulla organisaatio voi seurata kustannuksia eri kustannuslajeittain ja tunnistaa mahdolliset ongelmat. Esimerkiksi korjaava kunnossapito voi olla kalliimpaa kuin ennakoiva kunnossapito, koska korjaavassa kunnossapidossa laitteet saattavat olla poissa käytöstä pidempään ja vaatia enemmän korjaustyötä. Varaosakustannukset puolestaan voivat kasvaa, jos varaosia joudutaan hankkimaan liian usein ennakkohuoltojen puutteen takia.
Kustannusmittareita käytettäessä organisaation tulee myös huomioida, että kustannukset eivät aina ole suoraan verrannollisia kunnossapidon tehokkuuteen. Esimerkiksi ennakoiva kunnossapito voi aluksi olla kalliimpaa kuin korjaava kunnossapito, mutta se voi johtaa vähäisempiin korjaustarpeisiin ja vähentää laitteen poissaoloaikaa. Tästä syystä on tärkeää käyttää kustannusmittareita yhdessä muiden mittareiden kanssa, jotta organisaatio voi saada kokonaisvaltaisen kuvan kunnossapidon tehokkuudesta.
Katso videolta miten helppoa on hallita kaikki häiriö- ja vikailmoitukset sekä palvelupyynnöt Spotillan avulla
4. Kunnossapidon kustannusmittareiden käyttäminen
Kustannusmittareita käyttämällä organisaatio voi vertailla kustannuksia eri ajankohtina ja nähdä, ovatko kustannukset kasvaneet vai vähentyneet sekä analysoida minkä takia tämä on tapahtunut. Ajallisen funktion avulla voidaan arvioida, onko sen kunnossapitotoiminta kehittynyt ja parantunut ajan myötä.
Kustannusmittareita voidaan myös käyttää arvioimaan kunnossapidon vaikutusta tuotannon tehokkuuteen. Tuotannon tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi tuotantokapasiteetin käytöllä, laitteiden käyttöasteella ja valmistusajan lyhentymisellä. Kun organisaatio pystyy mittaamaan kustannuksia suhteessa tuotannon tehokkuuteen, se voi arvioida, ovatko kunnossapitotoimenpiteet tuoneet toivottuja tuloksia.
Lopuksi on huomattava, että kustannusmittareiden käyttö edellyttää tarkkaa tietoa kunnossapidon kustannuksista ja niiden jakautumisesta eri kustannuslajeihin. Tämä edellyttää hyvää kustannusseurantaa ja kunnossapitojärjestelmiä, jotka mahdollistavat kustannusten tarkan seurannan ja raportoinnin. Lisäksi organisaation tulee tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kustannusten vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi.
Kustannusmittareita käyttämällä organisaatio voi siis arvioida kunnossapidon kustannuksia ja niiden jakautumista eri kustannuslajeihin, seurata kustannusten kehitystä ajan myötä, arvioida kunnossapidon vaikutusta tuotannon tehokkuuteen ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kustannusten vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Kustannusmittareiden käyttö on siis tärkeä osa kunnossapidon tehokkuuden arviointia.
Katso videolta miten ennakkohuoltotöiden hallinta onnistuu Spotillan avulla
Modernilla kunnossapitojärjestelmällä voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia tehokkuuteen, laatuun ja tuottavuuteen. Käyttämällä helppokäyttöistä kunnossapitojärjestelmää, asioita on helppo mitata ja seurata. Näin voidaan tehostaa kunnossapidon toimintaa.
Siinä tärkeänä apuna on moderni ja helppokäyttöinen kunnossapidon järjestelmä.
Suosittelen katsomaan Spotillan virtuaalisen esittelytallenteen.
Siinä käydään kattavasti läpi kaikkia toiminnallisuuksia, joita tarvitaan tietojen kirjaamisessa ja kunnossapidon kehittämisessä. Siinä käydään läpi kustannuksien seurantaa ja hallintaa. Spotilla avulla saat tiedon liikkumaan.
Katso virtuaaliesittely ja saat paljon lisätietoa. Se varmasti vastaa moniin kysymyksiisi, joita mietit tarvittavien työkalujen osalta.
Tilaa itsellesi tallennelinkki sähköpostiisi. Voit siis katsoa tallenteen milloin tahansa - missä tahansa.
