Miksi kunnossapitotoimintaa pitäisi ylipäätään mitata?
"Mitä ei voida mitata, ei voida myöskään johtaa tehokkaasti". Ilman minkäänlaista virallista suorityskyvyn mittaamista, kehittäminen perustuu lähinnä "perstuntumaan" ja mielipiteisiin. Kehittäminen johtaa tällöin yleensä tarpeettomiin toimenpiteisiin, kuten organisaatiomuutoksiin tai vastuiden uudelleenjärjestelyihin, joiden vaikutuksia ei pystytä objektiivisesti arvioimaan.
Ensimmäinen tärkeä tunnistettava asia mittaristojen osalta on, että ne eivät ole universaaleja. Hyvä kunnossapidon mittaristo toimialalla A, yrityksessä B ja kohteessa C eivät ole suoraan monistettavissa toisiin ympäristöihin. Mitä olisi syytä mitata, on riippuvainen siitä minkälaisella kunnossapidon strategialla toimintaa johdetaan ja mitkä ovat nykytilan suurimmat haasteet. Esimerkkejä vakiomittareista on kuvattu mm. SFS-EN 15341 (Kunnossapidon tunnusluvut) ja PSK 7501 (Prosessiteollisuuden kunnossapidon tunnusluvut) –standardeissa.
Täydellisiä mittaristoja ei ole olemassakaan, vaan ne ovat aina kompromisseja. Ns. tasapainotettu mittaristo (Balanced Score Card, BSC) pyrkii tuomaan esiin, että mikäli yritysjohto luottaa ainoastaan taloudellisiin mittareihin, organisaatiot tekevät vääriä asioita. Oikein käytettynä mittariston tulisi tuoda esiin ne asiat, joihin panostamalla on mahdollista merkittävästi parantaa toimintaa (ja sitä kautta tehokkuussa, taloudellisuutta jne.). Toisin sanoen, mittaristot eivät ole kyttäämisen, vaan kehittymisen työkaluja.
Yleisesti kaikkien käytettävien mittareiden tulisi täyttää seuraavat kriteerit:
"Mittareiden valintaprosessissa ei pidä lähteä siitä, että johto katsoo listaa mittareista ja valitsevat sieltä tuntuman perusteella mitkä mittarit kyseiselle laitokselle halutaan. Jokaisen tuotantolaitoksen yksilölliset tarpeet määrittävät sen mitä tulee mitata. Mittareiden valinta riippuu myös tuotantolaitoksen kyseisen hetken tarpeista. Voi olla, että tällä hetkellä on järkevää mitata tiettyjä prosesseja ja vuoden päästä muodostaa tunnuslukuja aivan eri asioista. Tämän vuoksi mittariston rakentaminen tulee lähteä nykytila-analyysista jossa määritetään kunnossapidon nykyhetken tehokkuus ja sitä kautta mitattavat kohteet" (Pätäri 2010).
Kunnossapidon järkevän mittaamisen edellytyksenä nykypäivänä on, että käytettävät tietojärjestelmät tuottavat luotettavaa dataa, jota mittareiden pohjana voidaan käyttää. Luotettavuuden tekijöitä ovat paitsi oikeat tiedot, myös se, että tietoa kertyy. On yleisesti tunnetttu fakta, että moni kunnossapidon asia jää nykyisin kirjaamatta tietojärjestelmiin siksi, että käytettävät ratkaisut eivät työntekijöiden mielestä ole riittävän helppokäyttöisiä ja käytännön työtä tukevia.