Puhuttaessa teollisuuden kunnossapidosta on syytä määritellä joitakin käsitteitä ja perusteita itse asialle. On eroteltava toisistaan kunnossapidon eri tasot, joiden sisältämät toimenpiteet eroavat toisistaan merkittävästi. Käsitteistö perustuu SFS-EN standardiin sekä kansallisen standardisointiyhdistyksen (PSK standardisointi) määritelmiin.
Käytännössä kunnossapidon päälajit voidaan jakaa suunniteltuun kunnossapitoon ja häiriökorjaukseen. Näiden lisäksi kunnossapitotoimintaa voidaan tarkastella vasemmalle esitetyn kaavion näkökulmasta kehitysasteikkona.
Mitä enemmän resursseja käytetään korjaavaan kunnossapitoon suhteessa ennakoivaan- ja parantavaan kunnossapitoon, sitä epäkypsempää on kunnossapitotoiminta.
Olemme pohtineet ennakoivan kunnossapidon merkitystä syvällisemmin tässä artikkelissa.
Täydellisessä maailmassa organisaatiolla olisi aina ja kaikissa tilanteissa käytössään optimaalinen määrä osaamista sekä resursseja kunnossapitotoiminnan suunnitteluun, mittarointiin ja johtamiseen - mutta tosielämässä tämä on harvoin tilanne. Lisäksi erityistä haastetta kunnossapitotoimintaan tuo alihankintaketju, joka tarkoittaa sitä, että usein kunnossapitotoimintaan osallistuu useita eri toimijoita vaihtelevilla rooleilla.
Kunnossapidon käsitteistöä (PSK 6201):
| Kunnossapitolaji | Kuvaus |
| Ehkäisevä kunnossapito | Ehkäisevällä kunnossapidolla pidetään yllä kohteen käyttöominaisuuksia, palautetaan heikentynyt toimintakyky ennen vian syntymistä tai estetään vaurion syntyminen |
| Jaksotettu kunnossapito | Ehkäisen kunnossapidon toimenpide, joka tehdään suunnitelluin jaksotuksin esimerkiksi käyttötuntien, kalenteriajan, tuotantomäärän tai energian käytön mukaisesti |
| Huolto | Jaksotetun kunnossapidon toimenpide, joka sisältää kohteen tarkastamisen, säädön, puhdistamisen, rasvauksen, öljynvaihdon, suodattimen vaihdon ja muut vastaavat toimenpiteet |
| Tilanteenmukainen huolto | Jaksotetun kunnossapidon toimenpide, joka tehdään kohteen, tuotannon tai organisaation tilan salliessa |
| Kunnonvalvonta | Kunnonvalvonnalla määritellään kohteen toimintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi. Kunnonvalvonnan toimenpiteitä ovat aisten sekä mittalaittein tapahtuvat tarkastukset ja valvonta sekä mittaustulosten analysointi. Kunnonvalvonta tuottaa lähtötietoja ehkäisen kunnossapidon ja korjauksen suunnitteluun. |
| Kuntoon perustuva suunniteltu korjaus | Kunnnonvalvonnalla, aistinvaraisesti ja tarkastustoiminnalla havaittujen kohteiden suunniteltu korjaus, kohteita ei havaita, niitä esim. tarkkaillaan, viat havaitaan |
| Kunnostaminen | Kuluneen tai vaurioituneen käytöstä pois otetun kohteen palauttaminen käyttökuntoon |
| Parantava kunnossapito | Parantavan kunnossapidon tarkoituksena on parantaa kohteen luotettavuutta ja/tai kunnossapidettävyyttä muuttamatta kohteen toimintoa. |
| Häiriökorjaukset | Häiriökorjauksella palautetaan vikaantunut kohde toimintakuntoon ja käyttöturvallisuudeltaan alkuperäiseen tilaansa. |
| Välitön häiriökorjaus | Välitön korjaus suoritetaan heti vian havaitsemisen jälkeen, jotta voidaan palauttaa toimintakunto tai rajoittaa vian aiheuttamat seuraukset hyväksyttävälle tasolle. |
| Siirretty häiriökorjaus | Korjaus, jota ei suoriteta välittömästi vian havaitsemisen jälkeen, vaan se on siirretty tehtäväksi kohteen, tuotannon tai organisaaton tilan salliessa |
| Korjaava kunnossapito | Korjaava kunnossapito on häiriökorjausten, kunnossastamisen ja kuntoon perustuvan suunnitellun korjauksen summa. |
| Kuntokartoitus | Kuntokartoituksen tuloksena saadaan kokonaiskuva kohteesta. Kuntokartoituksella selvitetään merkittävimmät korjaustarpeet sekä esimerkiksi muiden tarkempien tutkimuksien tarve. |
Mihin olisi pyrittävä ja mitä olisi tehtävä?
Pyrkimyksenä tulisi olla sopivan tasapainon löytäminen suunniteltujen huoltojen ja viankorjauksen välillä. Tässä optimaalisessa tilassa sekä ylläpidonkustannukset että tuotantokoneiden käyttöasteet ovat halutulla tasolla. Pyrkimyksenä on päästä pois tilanteesta, jossa kunnossapidon työstä valtaosa kuluu korjaavaan kunnossapitoon.
Pyritään siis määrätietoisesti kasvattamaan ehkäisevän, ennakoivan ja parantavan kunnossapidon määrää ja minimoimaan äkilliset häiriökorjaukset kunnes optimaalinen tasapaino on saavutettu.
Ehkäisevän kunnossapidon hyödyistä on helppoa mainita ainakin:
- Tasainen tuotannon sujuvuus
- Ylityön tarpeen vähentyminen
- Laadunhallinnan helpottuminen
- Työturvallisuuden parantuminen
Ennakoivan kunnossapidon hyödyistä on helppoa mainita ainakin:
- Käyntiasteen parantaminen
- Tehokkuuden ja turvallisuuden parantuminen
- Kustannusten pienentyminen optimoitujen ja suunniteltujen korjausten johdosto
Miten tavoitteeseen päästään?
Jotta tavoitteeseen päästään, on pohdittava ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Kenellä on juuri nyt paras tieto ja ymmärrys tuotantokoneiden kunnossapidon tilanteesta (empiirinen ja dataan perustuva tieto), esimerkiksi korjausvelka
- Onko kunnossapidon prosessit määritelty ja onko olemassa jotain tietoa prosessien toimivuudesta?
- Miten nykyinen kunnossapito-ohjelma on palvellut tavoitetta (suunniteltu korjaus <-> häiriökorjaus)?
- Tukevatko nyt käytössä olevat kunnossapidon järjestelmät (lippulaput ja post-it:t, Excelit, mittausjärjestelmät, työnohjausjärjestelmät jne) tavoitteiden saavuttamista vai onko niissä kehitystarpeita?
Käytännössä on todettava, että pikavoittoja ei ole saatavissa koskaan, kun kyse on olemassa olevasta tuotannosta jota rasittaa aina jollakin tavalla takana oleva historia ja historiallisesti tehtävät valinnat. Erityisesti "kipua" tuottaa nimenomaan nykytilasta selvyyteen pääseeminen, sillä kehitystyössä juuri tämä on se vaihe, jossa ikäviäkin nykytilaa koskevia tosiasioita on pystyttävä käsittelemään.
Vaikka pikavoittoja ei ole saavutettavissa, on pitkäjänteiselle - suunnitelmallisella ja laadun mittaamisen perustuvalla kunnossapidon kehittämisellä mahdollisuus kuitenkin saada pitkässä juoksussa merkittäviä erävoittoja kunnossapidon haasteista.
On tärkeää tiedostaa, että siirtyminen nykytilasta optimaaliseen tavoitetilaan ei tapahdu kertaloikalla, vaan vaiheittain. On pyrittävä ensin määrittelemään sopivat askeleet, joihin on sekä taloudellisia, tuotannollisia että osaamisresursseja. Esimerkiksi prosessien kehittäminen, uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja mittaroinnin kehittäminen vaativat jonkin verran aikaa. Tärkeintä on tietekin olla lannistumatta haasteiden edessä vaan edetä määrätietoisesti sopivan kokoisin askelin kohti tavoitetta.
Tutustu myös moderniin Spotilla kunnossapidon sovellukseen
Spotilla on helppokäyttöinen ja moderni kunnossapidon järjestelmä, joka auttaa hallitsemaan ja optimoimaan kunnossapitoa. Spotilla on suunniteltu parantamaan tuottavuutta, vähentämään seisokkiaikoja ja säästämään rahaa pitkällä aikavälillä.
Spotillan ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa:
• Erittäin helppokäyttöinen mobiilisovellus, millä työt on helppo dokumentoida missä tahansa
• Selkeä selainkäyttöliittymä, joka on helppo oppia ja käyttää
• Huoltokalenteri, joka auttaa suunnittelemaan ja seuraamaan laitteiden huoltoa
• Laiterekisteri, johon voi tallentaa kaikki yrityksen laitteet ja niiden tiedot
• Hälytykset, jotka ilmoittavat automaattisesti, kun laite tarvitsee huoltoa tai kun huolto on myöhässä
• Automaattiset raportit, joiden avulla voi seurata kunnossapitokustannuksia ja ennustaa tulevia huoltotarpeita
Spotillan avulla voit tehdä kunnossapidosta entistäkin helpompaa ja tehokkaampaa. Tutustu Spotillan ominaisuuksiin ja aloita kehittämään yrityksesi kunnossapitotoimintaa jo tänään!
